sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Tieto on valtaa ja vastuuta


Tietoyhteiskunta, tietopääoma, tiedolla johtaminen ja digitaalisuus ovat pian arkipäivää. Valtaosa kasvavasta tiedostamme on määrällistä tietoa. Datan kerääminen puolestaan edellyttää ennakkoon määriteltyjä rakenteita ja niihin liittyvien suhteiden tuntemista. Kerättyä dataa ei voi hyödyntää ilman tulkintaa. Tulkintaan vaikuttavat ideologiset, poliittiset, uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankatsomukset sekä kulttuuri ja koulutus. Lyotardin10 mukaan tieto ja valta ovat syvästi kietoutuneet toisiinsa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Vallankäyttäjien tulkinnat ovatkin toimineet tiedon portinvartijoina kautta historian sallien ja estäen vain heille kelpaavaa tietoa.
Lisääntyneen tiedonsaannin vaikutuksesta romahtaneiden kommunismin ja tieteellisen ateismin myötä hämmästeltiin 90 -luvun alussa poliittisten ja sosiologisten portinvartijoiden välinpitämättömyyttä. Julkisessa viestinnässäkin väisteltiin eettisiä ja moraalisia periaatteita. Nykyisin lehdistön keskittyminen vaikuttaa myös uutisointiin ja täten laaja-alainen kriittinen tieto on katoamassa, sillä kustantajillakin on omat intressinsä – vapaa lehdistö lienee haave. Kyberuhkat ja trollaus ovat nykypäivän lisääntyviä tiedollisia uhkia. SOME on tuomassa portinvartijoiksi myös äänekkäät ja aktiiviset kansalaiset – tiedon arvo on pirstaloitumassa.    
Tutkimusstrategioihin sisältyy erilaisia tieto- ja ihmiskäsityksiä, jotka määrittävät tiedonhankinta- ja analyysitapoja sekä rajaavat tutkimustavoitteita. Tieteenfilosofinen erottelukaan tieteellisen ja arkitiedon välillä ei ole onnistunut, sillä ero on vain abstraktiotasossa perustuen luotettaviin aistihavaintoihin ja moniulotteista tietoa tihkuvaan luonnon systemaattiseen havainnointiin. Taustalla vaikuttavan naturalismin perustana ovat luonnolliset tapahtumat ja prosessit sekä selitysperusteina niiden luonnolliset syyt ja seuraukset. Tähän perusteettomaan rajaukseen sisällytetään naturalismi parhaana ja jopa ainoana tapana tehdä tiedettä. Reduktionismi puristaa älykkään ihmisenkin vain kasaksi materiaa, jolloin oppimisen edellyttämä luovuus ja vapaa tahto unohtuvat. Kaikki materialismiin sisältymätön siirretään irrationaalisena välinpitämättömästi sivuun, vaikka universumin, elämän ja tietoisuuden sekä niiden keskiössä olevien moniulotteisen informaation ja älykkyyden synty edellyttävät uudenlaista ja laajempaa tieto- ja ihmiskäsitystä.
Kaiken päättelyn takana on erilaiset maailmankatsomukset ja lopulta usko johonkin – uskonnottomaksi julistautuminen on vain tekosyy syvällisten asioiden välttelyyn. Naturalismi tukeutuu materialismiin ja moniselitteiseen evoluutioon, joka on jo antiikin aikana syntynyt myytti. Sen perustana on tyhjästä (’kvanttityhjyydestä’) syntyneet materia, energia ja luonnonlait. Darvinistinen käsitys luonnosta muodostaa vain pienen osa-alueen, sillä luonnossa on havaittu monitasoinen eri lajien välinen syvällinen yhteistyö, joka perustuu moniulotteisen tiedon hankintaan ja jakamiseen sekä parviälykkyyteen2. 
Naturalismi ei huomioi todellisuuden perimmäistä järjellisyyttä ja se vie perustan tieteeltä ja johtaa uskon varaisiin todistamattomiin oletuksiin. Kaikkiaan metafyysinen naturalismi sulkee tutkimusavaruudesta Jumalan väittäen, ettei Hänestä voi saada tietoa. Metodologinen naturalismi puolestaan yrittää olla idealistisesti välittämättä Jumalaan liittyvästä tiedosta, vaikka siihen viitataan kieltävästi useinkin. Naturalistisesta näkökulmasta yritetään toistuvasti vähätellä Jumalan olemassaoloa ja vaieta kannanotoista Hänen olemassaolonsa puolesta sekä häivyttää täten älykkään suunnittelun mahdollisuuskin3. Näin portinvartijaksi asettuu tieteen naturalistinen papisto, joka hallinnollisin ja retorisin kehäpäätelmin edistää naturalismia kritiikittömästi jo peruskoulusta lähtien. Moninaisin kehäpäätelmineen naturalismi ei voi tavoittaa kehittämisen edellyttämää uutta innovatiivisuutta sulkiessaan pois selitysvaihtoehtoja, jotka saattaisivat tuoda uutta suuntaa ihmisyyden ja moniulotteisen informaation tutkimukseen. 
Elämälle hienosäädetty universumi ja luonnonlait, elottomasta syntynyt elämä ja kaikkialla havaittava moniulotteinen informaatio sekä älykkyys eivät selity naturalismilla, puhumattakaan tietoisuuden synnystä sekä arvoista ja moraalitiedosta. Naturalistinenkin tutkija toimii teistisellä viitekehyksellä tuoden prosessiin aineen, energian ja ajan lisäksi informaatiota ja älykkyyttä sekä tavoitteet ja tarkoituksen, mutta joutuu tulkitsemaan naturalistisesti ajautuen metodivirheeseen. Kategoriavirheestä puhutaan silloin, kun jonkun asian todistustaakka jää vain toiselle osapuolelle (teisteille) ja sen (esim. luominen) absoluuttinen todistamattomuus hyväksytään vastapuolella argumentoimattomasti oman näkökulman vahvaksi todisteeksi (ateismi, evoluutio). Luomisesta on Raamatun lisäksi monissa kulttuureissa selkeät jäljet. Tieteellisessä päättelyssä molemmat näkökulmat edustavat deduktiivista teoriasta lähtevää päättelyä, joihin tutkimustyössä etsitään perusteita.

Sen sijaan empiirisesti todettavissa oleva devoluutio on tosiasia (geneettinen entropia, rappeutuminen4), kun laajamittainen eliöiden ja kasvien sukupuuttoon kuoleminen uhkaa enenevästi luontoa. Devoluutiolla tarkoitetaan perimän köyhtymistä (DNA/geenien vioittuminen), jolloin pääosin haitallisten mutaatioiden (muutokset, vioittuminen) ja kasautuvan luonnonvalinnan (sopeutuvin jää eloon) vuoksi yleensä menetetään informaatiota tai sen moninaisuus ja systemaattisuus vähenevät.

Älykäs suunnittelu (Intelligent Design, ID) puolestaan lähtee induktiivisesti liikkeelle havainnoiden empiirisesti luonnosta tihkuvaa moniulotteista ja monimutkaista sekä täsmennettyä informaatiota, jonka alkuperä voi olla vain älykkyys. Älykkyyden ja informaation alkuperän haastetta olisikin pohdittava monitieteisesti.
Moniulotteinen informaatio
Tieteen kehittyessä olemme saaneet paljon uutta tietoa, joka kumoaa edellisten sukupolvien usein luovuttamattomiksi koettuja käsityksiä. Luottamus saatuun tietoon sekä tiedon ja vallan suhde ovat entistä ongelmallisempia epätiedon ja propagandan lisääntyessä.
Täsmennetty ja moniulotteinen informaatio määrittelee systeemisen järjestyksen. Universumin aika ja rajallisuus – systemaattisen alkulaajenemisen (’Big Bang’) mukaan mikään aineellinen ei ole ikuista - kaikella on alku. Universaali rakenne ja järjestys sekä systemaattinen elämän kannalta merkityksellinen hienosäätö mahdollistavat myös tieteellisen tutkimuksen. Informaatio, aistihavainnot ja älykkyys sekä niiden luotettavuus eivät ole perusteltavissa naturalismista. Täsmennettyä moniulotteista Informaatiota ei synny sattumalta eikä aine, energia tai luonnonlait tuota uutta merkityksellistä tietoa. Informaatio ei edellytä ainetta, mutta aineen, energian ja luonnonlakien sisältö sekä toiminta perustuvat täysin niiden informaatiosisältöön. Bioniikan (biomimetiikka) monitieteellisellä tutkimusalalla on saatu merkittäviä tieteellisiä löytöjä aina nanokuiduista teknisiin innovaatioihin, robotiikkaan ja sensoriverkkoihin tutkimalla luonnon systematiikkaa ja järjestystä sekä kopioimalla luonnossa esiintyviä rakenteita, materiaaleja ja toimintoja 6,7

Evoluution ja darvinismin vakavina haasteina tyhjästä syntymisen lisäksi onkin, miten spontaani ymmärrystä vailla oleva satunnaisten voimien kohteena oleva aines pystyisi ohjaamattomasti luomaan moniulotteista täsmennettyä informaatiota ja käsittelemään merkityksellisiä symboleja sekä luomaan tietoista älykkyyttä, jotka kaikkiaan toimivat vastoin epäjärjestystä. Naturalismin ylipääsemättömät haasteet tulevat entistä ilmeisemmiksi, kun pohditaan aineettoman ja abstraktin täsmennetyn informaation siirtoa ja koodausta välttämättömille ja eri luonteisille talletusalustoille, sillä informaatio edellyttää lähettäjän, vastaanottajan ja merkityksellisyyden lisäksi myös koodaus- ja tulkintajärjestelmiä.

Kuinka eri tasoinen ja semanttisesti täysin erilainen informaatio on siirtynyt tai siirretty eri talletusalustoihin kuten aineeseen, energiaan, luonnonlakeihin sekä geneettiseen perimään ja tietoisuuteen - ja miksi? Kuinka informaation talletus- ja koodaustavat ovat muuntuneet eri tasoilla toimiviksi ja jopa virheitä korjaaviksi järjestelmiksi? Miten eri tasojen väliset sillat ovat ylitettävissä naturalismin keinoin, kun emme pysty edes kuvittelemaan niiden toteuttamiseen vaadittavia algoritmeja?8 Ja kuitenkin eri tasot ovat täydellisesti integroituneet keskenään toimivaksi holistiseksi systeemiksi!

Informaatio ilmenee systeemis-abstraktisesti metatasolla järjestelmissä, moninaisissa luonnon toiminnoissa ja inhimillisissä rakenteissa sekä koodausjärjestelmissä (galaksit, aurinkokunnat, maan ekologiset järjestelmät ja kehät). Fysikaalis-materialistisella tasolla Informaatio esiintyy aineen ja energian hienosäädetyissä muuttujien arvoissa. Sivistyksemme perustana oleva alkuaineiden jaksollinen järjestystaulukko määritteleekin materian kätketyn järjestyksen alkuaineiden informaatiosisällön avulla. Myös luonnonlakien toiminta perustuu niiden funktionaalisen informaatiosisällön systemaattiseen ohjaukseen ajasta ja paikasta riippumatta.

Biologisella tasolla informaatio (DNA -molekyylin geenit) on hämmästyttävä semanttinen kokonaisuus, joka ohjaa elämää hedelmöittymishetkestä kuolemaan saakka ennalta koodatun geneettisen informaation perusteella. DNA sisältää myös tarvittavan lajien sisäisen muutosinformaation potentiaalin9. Lisäksi DNA:n informaatio on pakattu käsittämättömän tiiviisti sisältäen kopiointi- ja korjausmekanismit11. Pakkaustiheys on niin mittava, että tiede ei pysty teknisesti lähimainkaan samaan suoritukseen.12

Metabiologisella tasolla informaatio ilmenee Ihmisen tietoisuudessa. Tietoisuuden syvin olemus on nykytieteeltä hukassa, sillä naturalistinen materialismi ja reduktionismi rajoittavat tieteen tutkimus- ja tulkintaviitekehysten soveltamista. Materialistinen filosofia vähättelee tietoisuuden käsitettä (eliminatiivinen), palauttaa sen aivosolujen toimintaan (reduktiivinen) tai selittää sen mekanistisesti (emergeettinen), jolloin aivot rinnastetaan mieleen. Kuitenkin empiirisesti on selvää, että tietoinen kokemus on riippumaton muistin muodostumisen kokemuksesta. Myös identiteetti ja mentaaliset tilat ovat olemassa ilman fyysistä perustaa. Tajunnalla onkin erityisiä ominaisuuksia, jotka eivät selity pelkästään fysikaalisilla, kemiallisilla tai biologisilla ilmiöillä. Onkin jälleen syytä kysyä, miten aineettoman tietoisuuden ilmiöt ja ominaisuudet voisivat syntyä aivosolujen toiminnasta tai ei-tietoisen materiaalin ominaisuuksista.  Kuviossa 1 on kuvattu informaation eri tasoja ja ulottuvuuksia sekä niihin liittyviä esimerkkejä.

Screen Clipping
Kuvio1. Moniulotteisen informaation tasot ja luonne.


Musiikki edellyttää luovuutta ja saa aikaan moninaisia tunteita ja vaatii suurta tallennus- ja prosessointikykyä aivoiltamme. Musiikin vaikutus ei perustu sitä kuvaaviin aineellisiin nuottiviivoihin tai välineisiin, vaan musiikin sisältämään monivivahteiseen informaatioon, joka synnyttää kuulijassa ajatuksia ja elämyksiä. Taiteen tekeminen ja siinä ilmenevä informaatio puolestaan osoittavat, että teokseen käytetty materia ei itsessään tuota kuulijassa tai katsojassa uusia kokemuksia. Musiikin ja taiteen vaikutukset sekä moniulotteinen informaatiosisältö herättävät mielessä syntyviä näkemyksiä, joiden vaikutusta ei vielä tieteellisesti osata laajamittaisesti selittää. 

Psykologiassa enenevästi ilmenevät harhaiset evolutionistiset oletukset ihmisestä sosiaalisena eläimenä johtavat kestämättömiin käyttäytymisteemoihin ’uhkatutkan’ käytöstä (pakene tai taistele). Tällaiset käsitykset ovat myös liiketalous-, organisaatio- ja kasvatustieteiden sekä tietojohtamisen periaatteiden vastaisia, sillä älykäs ja vapaan tahdon omaava sekä motivoitunut ja sitoutunut ihminen on luovuuden ’primus motor’, jonka kehittämistyötä hyödyntäen voidaan tuottaa uutta informaatiota, uusia palveluja ja tuotteita sekä toiminta- ja laatujärjestelmiä.

Kohti uutta tieto- ja ihmiskäsitystä

Peruskoulujen opintosuunnitelmassa on eriytetty usko ja tiede jo vuosikymmenien ajan. Äärimmillään ne kuvataan vastakkaisina käsityksinä kaiken synnystä ja kehityksestä, vaikka molemmat ovat välttämättömiä niin tutkimuksessa kuin elämässäkin. Tähän viittaa myös ikävä ääriesimerkki mm. Pirkkalan koulukokeilusta 1973-1975, jolloin perusopetukseen tuotiin poliittisten päättäjien toimesta vaivihkaa marksilaista ideologiaa5.

Koulutukseen integroitu yksipuolinen ja perusteeton naturalistinen maailmankatsomus vääristää historiaa, estää kriittistä ja luovaa ajattelua sekä johtaa kritiikittömyyteen ja auktoriteettien pelkoon ja itseluottamuksen vähenemiseen.

Historian tutkijoiden mukaan tieteen vallankumouksen mahdollistajana oli kristillinen teismi, joka johti systemaattisen universumin ja luonnonlakien löytämiseen sekä oikeusvaltion ja hyvinvointi- sekä sivistys- ja koulutusyhteiskunnan syntyyn.
Jos pluralistinen tieto- ja ihmiskäsitys sekä kyseenalaistava, itsekriittinen ja avoin tiedekäsitys saisi enemmän vaikutusvaltaa, pääsisivät myös koulutus, luovuus ja innovatiivisuus sekä moniulotteisen informaation hyödyntäminen hedelmälliseen kasvuun johtaen Suomen monialaiseen kasvuun ja menestykseen !

Lähteet                     (1) Tiedon ja osaamisen jakaminen organisaatiossa – kuinka Aineetonta Pääomaa
                                   kasvatetaan) (2012). Acta Universitas Tamperensis 1740. ISBN 978-951-44-8830-6.
                               (2) Moniulotteinen Informaatio (2015) teoksessa ‘Usko ja tiede’.
                                     ISBN 978-952-93-4913-5. Viestipaino Oy, Tampere.
                               (3) Puolimatka, Tapio (2008) Usko, tiede ja evoluutio.  ISBN 978-951-619-498-4.
                                     Kustannus Oy Uusi Tie, Ryttylä.
                               (4) Sanford, John C  (2015) Eliömaailma rappeutuu. Geneettinen entropia ja perimän
                                     salaisuus. Datakirjat, Lahti.
                               (5) Leskinen, Jari: Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu
                                     1973-75
. Helsinki: Siltala, 2016.
                               (6) Hämäläinen, J-P (2011) Havaintoja biomimetiikasta. SAMK, ONT
.                         
                               (7) Reinikainen, Pekka (2016) Eläimet opettavat. ISBN 978952586542 Sen sijaan kaikkialla.
         (8)  Heikki Mäntylä (2012) TOTTA KAI vai Totta...kai. Omakustanne.
                                  
     (9) Shapiro,R (2011) Evolution: A view from21st Century. FT Press.
                             (10) Lyotard, J-F (1985) Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Vastapaino.
                             (11) Leisola, M (2013) Evoluution ihmemaassa.
Datakirjat Oy.
                             (12) Gitt, W (20079 In the beginning was information. Master Books.
       ISBN 978-0-89051-461-0.

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Luominen vai evoluutio -seminaari Espanjan Fuengirolassa 25.3.2018.

Usko ja tiede -seminaari lauantaina 24.3.2018 klo 12 - 18 
Turistikirkko, Fuengirola 

12                  Seminaarin avaus
 
12.15 - 13.30 Luominen vai evoluutio:
                      Informaation merkitys ja alkuperä.

                      - keskustelua ja kysymyksiä (FT, VTM Martin Stenberg) 
13.30 - 14.30  Kristillinen maailmankuva ja ympäristönsuojelu.

                       - keskustelua ja kysymyksiä (Dos, MMT Lennart Saari)
14.30 - 15.30 Lounas ja kahvit (omakustanteisesti). 

15.30 - 16.30 Moninaiset todisteet älykkään suunnittelun puolesta.
                     - keskustelua ja kysymyksiä (LL Pekka Reinikainen)

16.30 - 16.45 Kahvitauko 

16.45 - 17.30 Evoluutio koulujen oppikirjoissa,
                      perusopetus naturalismin vallassa.
   - keskustelua ja kysymyksiä (LL, kirurgi Mikko Tuuliranta

17.30 - 18     Yhteenveto ja loppukeskustelu: luennoitsijat ja yleisö

Lisätietoa: http://uskojatiede.blogspot.fi                   
http://www.facebook.com/UskoJaTiede
@usko_tiede


keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Luominen vai evoluutio -seminaari Espoon keskustan kirjasto alkaen 19.3.2016 klo 10-12



Luominen vai evoluutio -seminaari
Espoon keskustan kirjasto/ Kauppakeskus Entresse,
yleisöluennot pidettiin
 

 La 19.3.2016 klo 10-12 FT Martin Stenberg & FT Vesa Palonen: Moniulotteinen
- Informaatio ja Universumin hienosäätö

 La 26.3.  klo 10-12  FM Esko Syrjäläinen & LL Pekka Reinikainen
- Makroevoluution ongelmat ja Biologinen Informaatio

 La 2.4. klo 10-12 FM Pauli Ojala & LL Mikko Tuuliranta
- Evoluution oppihistoria ja yksipuolinen rooli opetuksessa.