sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Solujen ohjelmointikieli


Pekka Reinikainen tulee seminaarissa puhumaan mm. solujen ohjelmointikielestä, joka löytyy jokaisen eliön DNA:sta. Soluissamme on valtava määrä ohjelmoitua koodia, joka sisältää yksityiskohtaiset ohjeet myös ohjetta itseään tulkkaavan koneiston rakentamiseksi. Koneisto tarkoittaa todellakin tässä yhteydessä koneistoa, tuhansista erilaisista nanokoneista muodostuvaa kokonaisuutta tämän ohjelmointikielen tulkkaamiseen ja siinä olevien algoritmien suorittamiseksi.

Tieteillä on elämän mysteeriin liittyviä arvoituksia ratkaisematta lukematon ja yhä kasvava joukko, mutta tämä ohjelmointikieli ja koodi, joka sisältää ohjeen myös sitä tulkitsevan koneiston rakentamiseksi on yksi suurimmista ihmeistä, jonka syntymiselle tieteillä ei ole tarjota mitään luonnollista selitystä. Mitä enemmän asiaa tutkitaan, sitä enemmän ja vaikeampia arvoituksia tulee vastaan.

Kaikki eri tieteiden rakentamat selitysyritykset tämän ohjelmointikoodin syntymiselle ovat päätyneet täydelliseen umpikujaan. Soluista löytyvä ohjelmointikieli ja sitä tulkkaava ja suorittava koneisto eivät yksinkertaisesti voi syntyä vaiheittain. Kukaan ei ole pystynyt esittämään mallia toimivasta yksinkertaisemmasta vastaavasta koodista, josta olisi polku yksittäisten pienten muutosten kautta tähän jonka nyt löydämme jokaisesta elävästä solusta. Sensijaan on valtavasti lisääntyvää todistusaineistoa sen puolesta, ettei tällaisen kehittyminen vaiheittain ole missään olosuhteissa mahdollista.

10 kommenttia:

  1. Nobelisti Paul Davies sano, että geneettinen informaatio on tullut ympäristöstä käsin , kaikki rakennetaan kaavan geenit x ympäristö, elävät oliot, järjestys ja epäjärjestys, atomiset aineet ja pimeät aineet ja pimeä energia, solussakin on pimeää ainetta kuulemma

    VastaaPoista
  2. kirja Bruce H Lipton;Ajatuksen biologia , Lipton facebookissakin, kirja kertoo siitä, että ensin viestit tulee solukalvolle ympäristöstä ja sitten nämä viestit kiinnittävät säätelyproteiinit DNA:han ja sitten taas säätelyproteiinit taas aktivoivat geenit ja kromosomi muodostuu DNA:sta ja DNA:sta verhoo nämä säätelyproteiinit ja geenien pitää tehä proteiini joka vastaa viestejä. solukalvolle tulleita viestejä ja solukalvo on sama kuin tietokoneen siru ja toimii samoin ja tuma on vain muistikortti ja sukurauhanen, solu voi elää 2 kk ilman tumaakin, kirja engl, The Biology of Belief---Unleashing the Power oc Consciousness Matter & Miracles by Bruce H Lipton, Lipton kait lääkärikoulutuksessa ollut USA ja solubiologi ja on opettanut lääketieteellisissä tiedekunnisssa USA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. DNA on kaksiosainen kromosomissa, siellä on DNA ja sitä ympäröi säätelyproteiinit peitteenä, siis pitää tutkii molempia , ei vain DNA:ta

      Poista
    2. nii ja sokeriyhdisteetkin voivat luoda monimutkaisempia yhdisteitä kuin aminohapot ja nukleotidit ilman DNA:n muutosta kuten epigeneettiset jututkin, asioita voi mennä ohi DNA:n ja DNA:n ei välttämättä tartte muuttua

      Poista
  3. Biokemia haaste evolluutioteorialle. Kuulemma bioteiteiden perusta ei ole enää evoluutioteoria, netissä kertomus on. Taitaa olla sillai, että kalat tehään vain omilla proteiineilla ja sammakot omilla, vaikea on uskoa, että proteiinirakenteen perusteella sammakot tehtäisiin kalojen proteiineilla Netissä kohta Biokemia haaste evoluutioteorialle, pitää vain katsoa tietoja mitä on maailmalla, tiedot ratkaisee Biokemian uudet jutut eivät näy oikein puoltavan evoluutioajattelua

    VastaaPoista
  4. Mitokondrio on tullut bakteerista ja onhan endoplasmakalvostostakin syntyneet solukalvo ja kasvien vakuolit ja plasmidit ja geenien säätelyt ovat hyvin monimutkaisia asioita, siellä on transposonit, kromosaaliset saarekkeet, horisontaaliset geenit, muokkaukset, kandonneet geenit, betakromosomit, tandemgeenikopiot, geenikopiot monta kertaa vierestä, säätelyproteiinit,tietyissä geenissä esiintyy mutaatioita paljon,jotku geenit ilmaantuvat joisskain jaksoissa esille , joita ei muualla ole organismeissa jne. Proteiinit voidaa tuhota ja oikein laskusteneet jäävät henkiin ja proteiinin domeeni voi ite tehä asioita ilman geenejäkin, mutaatioita on joissakin geenien ilmentymissä paljon ja toisissa ei kovin paljon, geeni voi kuolla , kadota, sammua, jäädä toisen geenin alle tai ohjattavaksi jnel

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaloista tulee sammakko , mutta vain tietyissä ympäristöissä ja pitää olla monta jälkeläistä ja perimän muutoksia, niin siellä lopussa on se sammakko jossain ympäristössä , jota ympäristö on ite vaatinut muutosta omalla ajallaan, näin on elukat syntyneet aikaisemmista elukoista ympäristövaatimuksien mukaan jne. susi koiraksi tietyssä ympäristön vaikutus alueessa monien jälkeläisten kauttaa ja perimän muutoksian, näin on Luoja pannut muutokset luontoon

      Poista
    2. Lähde: Timonen--Valkonen: Sienten Biologia, sienten perusteos suomeksi ja kirjassa on maailmalla olevat perusteokset englanniksi

      Poista
  5. Ihmisen perimässä on geenejä 23 000 ja ihmisessä on bakteereja 10 kertaa solujen määrä arvion mukaan ja bakteerit luovuttavat geenejä ihmiselle ihmisen ruumiissa ja bakteereilla on geenejä 8---9 miljoonaa eli perimä ei voi yksin määrä proteiineja. Perusta Ohjelma TV1 Prisma: 3.9.2015 kello 15.55 Ihmiskeho mikrobien ekosysteemi, katso ohjelma netistä

    VastaaPoista
  6. Eli siksi evoluutiossa voi ilmaantua geenejä yllättäenkin koska mikrobit sisältävät myös geenejä ja luovuttavat niitä muillekin eli Reinikaisen solujen ohjelmakieli ei ole täydellinen , jos vain katsotaan perimän geenejä

    VastaaPoista